Willan sisätilojen remontti

Suloinen pikkutaloni oli seisonut muutamia vuosia tyhjillään, eikä lähtötilanne ollut todellakaan mikään helmi, mutta minä näin talossa paljon enemmän potentiaalia kuin lähipiiri osasi kuvitellakaan.

Asukas menneiltä ajoilta poseraa paikalla, josta nykyisin noustaan kierreportaita pitkin yläkerran makuuhuoneeseen.

Kun eteistilan lämpöeristys ja ulko-ovien uusiminen oli suoritettu, päästiin aiheeseen joka minua remontoinnissa kiinnosti kaikkein eniten; pintamateriaalien ja värien valintaan. Peruskunnostuksen yhteydessä oli alakertaan lisätty puolipaneli, joka viitteillään 80-lukuun aiheutti ristiriitaisia tunteita. Valkoiseksi maalatun lasikuitutapetin kohtalo sen sijaan oli hyvin helppo ratkaista; roskalavalle ja äkkiä! Vanhat kuitulevy-seinät olivat pienen tasoituksen jälkeen käyttökelpoisessa kunnossa ja puolipanelitkin saivat luvan jäädä, tosin uuden koristelistan ja maalikerroksen ehostamina.

Kuumia aaltoja maalikaupassa

Värivalinnat osottautuivatkin lopulta paljon vaikeammiksi kun olin kuvitellut. Vanhoja, hyvin vaaleita tapettimalleja selaillessani koin lähinnä pitkästymisen tunteita. Aikaisemman, hyvin vaalean vuokra-asuntoni kalpea värimaailma ei enää innostanut laisinkaan ja sain yläkerran vanhasta tehosteseinästä päähäni käyttää aikaisemmin vihaamaani tummansinistä läpi koko talon. No, helpommin sanottu kuin tehty. Kiersin seinästä repäisemäni tapettimallin kanssa kaikki alueen sisustusmyymälät, istuin päiväkausia netissä tapettivalmistajia selaillen, kunnes totesin että sinisiä seiniä toivomallani kuviotyypillä ei ollut saatavilla! Henkilökohtaisissa projekteissani kompromisseihin tottumattomana olin hyvin närkästynyt,

kunnes Borås-mallistosta löytyi tarpeeksi tykkiä tapettia, joka tyydytti sen hetkiseen värintarpeeni. Violetti, musta ja kultakuvioin sekä samaan sävyyn maalattu penelointi saivat seurakseen pähkinän sävyisen lattian, joka sekin oli hinnan ja saatavuuden kompromissi. Tummempi lattia pyöri kyllä hetken vielä mielessä, mutta kun muutin sisään vappuna 2005, olin jo tottunut ajatukseen. Uudet muhkeammat katto- ja lattialistat antoivat näköä ja viitteitä perinteisestä tyylistä.

Parin vuoden kuluttua muutosta oli ensimmäinen sisustus rakentunut pihatöiden lomassa valmiiksi (jos nyt valmiiksi sanaa voi ylipäätään käyttää näissä yhteyksissä) ja Willa sai ensiesittelynsä Keskipohjanmaa-lehden Timpuri-liitteessä, josta olen oheiset kuvat poiminut.

Erikoislaatuinen värimaailma aiheutti monenlaisia reaktioita, mutta pääasiahan on että talon asukas nauttii onnellisesta olostaan. Ja niin sitä onnea kestikin kevät-talveen 2009 saakka, jolloin kaikki muuttui hyvinkin paljon vaaleammaksi. =)